perjantai 31. heinäkuuta 2009

No nyt mä löysin ne.

Noniiiiiin. Nyt ne löyty. Ehkä. Hääkengät. Kerkeän toki muuttamaan mielipidettäni noin sata kertaa, nyt vaan tuntuu tältä. Ja kyllä, ajattelin laittaa tilauksen menemään elokuussa. Menee nääs taas eri visalaskulle. Nerokasta. Vivienne Westwoodit on komeillut mun ostolistallani jossain... öö.. .top kymmenen sisällä, ja nyt, nyt mä oikeasti tarvitsen niitä. Ja oikeastaan säästän. Hääkengät voisi hyvinkin maksaa enemmän kun 117 euroa, minkä mä noista pulitan. Jee.





torstai 30. heinäkuuta 2009

Kuvat.

Pari kuvaa, ei tekstiä. Näin nyt.



tiistai 28. heinäkuuta 2009

Changeling

Katsottiin viime viikonloppuna Changeling. Mä en oikeastaan tiedä miksi on kulunut niin pitkä aika kunnes sen vihdoin vuokrasimme. Jo siitä lähtien kun näin trailerin ko. leffasta tiedin että tahdon katsoa sen. Se olikin aika käsittämätöntä. Koskettavaa, riipaisevaa, mukaansa imaisevaa.
Angelina on varmasti loistovalinta rooliin. Kirkuvan punaiset turpeat huulet, ahdistunut katse ja 1920-luvun vaatetus. Mä en yleensä Angelinasta pidä, ihan jo sen takia kuinka se törkeästi rikkoi Jennifer paran-perheen. ;) Mutta roolisuoritus oli vahva ja pysäyttävä. Kaikista hirveintä on fakta, että elokuva pohjautuu tositapahtumiin. Järkyttävä lapsentappaja on asia jota ei oikein osaa käsitellä. Hirveetä, kauheeta ja kaikkea.Mutta elokuvan loppu aiheutti hämmennyksen ja ahdistuksen. Mikä voisi olla pahempaa kun elää loppuelämä tietämättä varmasti mitä omalle lapselle on käynyt. Etsiä joka päivä lapsensa kasvoja vieraista ihmisistä, sytyttää toivo, joka sammuu yhtä nopeasti kun läikähti esiinkin. Monta kertaa päivässä.

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Talvitakki

Enempiä vuodattamatta. Mun tekisi niin kovaa mieli tilata itselleni tämä H&M:n takki. Kyllä, mä kuulen kun se huuta nimeäni. Silti mä en tilaa sitä. Miksikö..? Nii-in. Mulla on myös sellanen asia kun järjen ääni jossain takaraivossa. Mulla on aivan tarpeeksi takkeja. Talvitakkeja, syystakkeja, kevättakkeja, kesätakkeja. I don't need anymore.Mistä tämä ääni yhtäkki tuli esille. Joskus lapsena Aku Ankkaa lukiessani Akulla oli toisella olkapäällä piru, toisella taas enkeli. Mä olen huomannut että mun elämä on täynnä samalaisia päätöksiä, joissa mukana ovat ne samaiset piru ja enkeli. Toinen vetää toiseen suuntaan, toinen toiseen. Enkeli on kai se järjen ääni, itsekuri. Usein sitä menee sen kautta missä aita on matalin. Mutta hitsi vieköön miten hienolta tuntuu kun on pitänyt sen itsekurinsa, vaikka joku kuiskii korvaan ostoehdotuksiaan ja huomiseen siirtämisiään. Siksi, ja juuri siksi, mä en aio kyseistä takki ostaakaan. Ja oon niin ylpeä itsestäni.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Ukkosen jälkeinen raikkaus. Ah.

Ukkonen oli päällä ja mun suurin huoli oli koiran lenkitys. Se, ja varsinkaan minä, ei tykkää sateesta ja lenkkeilystä. Se raahautuu mukana viimeisillä voimillaa kun sade alkaa piiskata maata. Silti mun takaraivo huusi että on pakko mennä sen kanssa vielä tänään lenkille. Onneksi sade loppui siinä seitsemän maissa. Kävellessämme harjulla näky oli jotenkin pysäyttävä. Toisella puolella taivas oli musta ja täynnä raskaita pilviä. Toiseen suuntaan katsoessani näin kirkastuvan taivaan. Hengitin raikasta ilmaa ja olin onnellinen nykyhetkestä. Olin haaveillut jo alkukesästä KappAhlin pantteripaidasta. Sillon kyllä pidätteli paidan leveys ja hinta. Tietenkin. Nyt kun jopa alevaatteet olivat 50 % alennuksessa, ei mikään enää pidätellyt. Nappasin sen mukaani ihmetellen miksi kukaan muu ei ole tahtonut murusta. No, onneksi ei ole. Miehen kommentti taisi olla jotakuinkin: "Se kertookin aika paljon jos kukaan ei oo sitä edes alennuksesta huolinut." Joo. Saattaa olla, mua ei kiinnosta.

perjantai 24. heinäkuuta 2009

Yöpaita mekkona?

Eikun ei, ei se oo yöpaita. Mä pohdin onko se liian lyhyt, liian iso, liian.. jotain. Enihau, töihin en voi pistää, mutta muuten se menee. Mä en oikein tiedä onko se mekko vai paita, mutta ei kai sillä väliä. Tässä asussa ei kyllä mikään mätsää toisiinsa, mutta onko se just sen takia mun mielestä kivan näkönen, en tiedä.


Huomaa takana oleva lonkerolaatikko. Meillon liikaa juotavaa. Pöh.

torstai 23. heinäkuuta 2009

Ai moi.

Minä ja pastellit, nou vei. Liian haileeta, liian ei-mitään. Mä oon aika hyvin löytänyt tyylini. Tiedän mistä tykkään, toki harhaostoksia tulee. Joskus tuntuu että liaaksikin. Mutta kuitenkin, pastellit ei oo oikein koskaan sytyttänyt mua. Joillekin ne sopii loistavasti. Kateellisena katselen, että miten toi voi taaaas näyttää tolta. Ja sillä on pastellia päällä. Anbiliivible. No, en mä tiedä meneekö se noinkaan. Ehkä pastellit saa vaan mut tuntemaan itseni liian tytöksi, ja mä ajattelen, että mä en ole tarpeeksi naisellinen pastelleihin? Jos olisin 15 kiloa laihempi, niin oliskohan pastellit sitten mun päällä hyväksyttävämpiä? Omasta mielestäni siis.

No mutta, katsotaanhan tämä kuva.

Aika imelänhempeää liilaa, vai mitä. Joo, en usko itsekään. Siinon hei pitsiäkin. KappAhlista tuli tänään tekstiviesti, että kaikki loput aletuotteet -50%. No mähän tietenkin töiden jälkeen sinne suunapäänä. Pari kivaa juttua löytyi ja nappasin ihan extempore vaan ton mekko/tunikan. Ja mää pidän siitä. Musta tuntuu että tästä tulee mun yksi lempilörpäkkeeni. Kivaa.

Ne VintageStoriesin pitsihansikkaat jäi kaivelemaan, ehkä haen ne huomenna.



tiistai 21. heinäkuuta 2009

Ei mul muuta..

Asuhan nyt on koknaisuutena peruskauraa farkkuineen. Mutta ai että mä sitten tykkään tosta paidasta. Naminami. eBay on ystävä. Ulkona ripottaa, mutta pääosin, kaikki on mallillaan, eikä oikeastaan angstaa yhtään, vaikka kuva kertoo toista.

maanantai 20. heinäkuuta 2009

Neuleet ja syksy.

Ohops, onpas aika mennyt vikkelästi. Enihau, mua ahdistaa jo valmiiksi tuleva syksy. En oikein tiedä miksi ajattelen tai kirjotan siitä koska mua ärsytää hokema, että kesä on lyhyt, sommaren är kort. Eiks vois vain nauttia niistä pitkistä kesäpäivistä, joita tuntuu olevan lukemattomia edessä, eikä koko ajan inistä kesän lyhyydestä. Joo, kaikkihan me tiedetään, että paskaa täällä Suomessa sataa taivaalta 70 % vuodesta, mutta yritettän nyt elää ihanassa illuusiossa hetken.


Syksystä en siis yllätys yllätys tykkää. Vaikka kai pitäis. Siis jokainen joka tykkää vaatteista ja kiinnittää huomiota tyyliinsä rakastaa syysvaatteita ja neuleita. Kesävaatteet ei oo yhtään inspiroivia. Mulla menee toisin päin. Mä rrrrakastan kesävaatteita, hatuja, toppeja, sortseja, hameita, rusketusta. En ole yhtään uuden kalpean trendin perään. Ja aika vaikeeta olisi tietenkin ollakin, kun näin helposti itse ruskettuu. Niinhän se on, kiva hyväksyä ittensä sellasena kun on.


Mua ahdistaa neuleet. Omistan pari neuletakkia ja joskus saatan sanoa, että tää on niin ihana neule, mutta hei, ei se ole. Yritän huijata itseänikin. Ne kutittaa, ahdistaa, kuumottaa, nyppääntyy (joojoo, muista laatu!!) ja tuntuu inhottavalle ensimmäisen pesun jälkeen. Niin ja niistä saattaa kuulua hirvittävä ääni kun esimerkiksi hihan ja helma hankautuvat toisiinsa. Musta niiden värissä, mallissa, missään ei löydy paljon insiroivaa. Enkä mä muuten osaa polttaa kynttilöitäkään, enkä varsinkaan käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan kirjaa ja hörppimään teetä, joka on juuri oikean lämpöistä. Mä tahdon KAHVIA!
Kaikki kuvat Ellos, paitsi ensimmäinen -> Halens. Ja Gina. Tietty.

maanantai 22. kesäkuuta 2009

Summertime..

...And the livin' is easy.

Ennen kun tää lähtee ulos ottamaan aurinkoa löhötuoliin ja naatiskelemaan persikkabonaquaa niin tämän päivän asusta kuvat. Meidän pihan unikot on todella päässeet vauhtiin, ne on niin kauniita. Ehkäpä parkkeeraan tuolini niiden viereen... tai noiden ruusujen. Niiden tuoksu huumaa. Mmmmhhm. Elämä on ihanaa. Tuhat loistavaa aurinkoa odottaa mua jo. Niin. Siis se kirja. ;)

Your daddy's rich
And your mamma's good lookin'
So hush little baby
Don't you cry.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

The Hills.

Koska Heidi meinaa dumpata ällöttävän Spencerin? Ja Audriana pistää lopullisen pisteen Justinin kanssa edestakas vatvomisen kanssa. Mä olen katsonut taas netistä musiikki-tv:n sivuilta The Hillsiä. Ehkä jopa liikaakin, musta tuntuu, että mä asun niiden kanssa siellä. Jos tv-sarjan ihmisistä näkee unta, pitää jo ehkä huolestua.
Mutta on mulla yksi todella mystinen ajatuskin. Hyvin hämmentynyt mä siitä kai lähinnä olen. Miten hitsissä Lauren onnistuu aina näyttämään niiiiiiiin hyvältä. Tell me.

lauantai 20. kesäkuuta 2009

Aijoo.


Ostinhan mä jotain. Matkalla ruokakauppaan, Cittariin, bongasin nämä pikkuiset. Hinta viisi euroa. Ei ollenkaan huono. Miinus tietenkin on, että kengät näyttävät muovilta monen sadan metrin päähän. Mutta kamoon, viis euroo. Muovia mitä muovia. Mies varmaan on taas musta ylpeä. "Kulta sä oot ostanut taas kengät." Joo, niin olen.

perjantai 19. kesäkuuta 2009

Ai juhannus vai?

Juhannus. Jee. Jee. Mä istun kotona. Yksin. Tai oikeastaan koiran kanssa. Surffaan netissä ja tylsityn. Odotan The Hillsiä ja haukottelen. Mies on mökillä kun mä paahdan huomenna ja ylihuomenna töitä. Huoh. Ikävä vastoinkäyminen tapahtui myös aamulla kun ajattelin, että myös vaatekaupat on auki tänään eds yhteen asti. Mutta kuulkaa ei.
No, enihau, kuteet joissa lähdin toivonrikkaana alennusmyynteihin. Mä en oo oikein osanut yhdistää tota takkia mihinkään, mutta nyt se näyttää aika kivalta. Se ei onneksi maksanut kun kolme euroa jossain Elloksen aleosastossa, mutta olishan se nyt ihan kiva, jos se pääsis ulos useammin kun kerran vuodessa.

perjantai 5. kesäkuuta 2009

Asos.

Nyt olisi sellanen polte tehdä tilaus parista kolmesta mekosta. En olekaan tilannut Asokselta varmaan vuoteen. Perumekko, punanen, yksinkertainen. Napit ja taskut. Menisi jopa töihin. Pinkki on yybersöpö ja kesään sopiva. Tosi kaunis ja räväkkä.Liila vetoketjullinen röyhelöhelmalla polttelee kanssa. Neitimäisyyttä vetskarilla. Jees. Harmaassa mekossa on koko takaosa yläselästä pinkkiä pitsiä. Siksi musta tuntuu että tämäkin mekko huutelee mua.
Hyvät värit ja solmu on kiva yksityiskohta. Yksinkertaset mekot maustettuna on mun juttu.

Suurimpina himottajina on pinkkimustaraidallinen ja tämä viiminen. Tilatako vai ei, siinäpä tämän päivän vaatepulma.

torstai 4. kesäkuuta 2009

Kauniina kesäiltana humpalle.

Viime viikonloppu taisi olla yksi alkukesän/kevään lampimimpiä ajanjaksoja. Saattoi ihan huoletta heittää farkkushortsia ylle, hihatonta toppia päälle ja korkkaria jalkaan. Kieltämättä kun ajelin pyörällä kotiin siinä yhden pintaan, mielessä kävi ajatus, että jospa sittenkin olisin ottanut jonkun takin tapaisen mukaan. Sillä olisi ehkä ollut käyttöä. Mutta kesäyön voittanutta ei ole. Sireenit tuoksuivat ja linnut lauloivat, siinä sai olla pikku kylmyydestä huolimatta oikein tyytyväinen että oli valinnut taksin sijaan polkupyörän.
Ai niin, mä vaan mietin nyt jälkeenpäin luettuani tämän mielipiteen, että mitäköhän signaaleja mä lähetin kaikille niille uroksille, jotka mut saattoivat nähdä. Sori hei.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

Enpä tiijä niin.

Mä olen metsästänyt nyt farkkushortseja hetken. Sellasia ei lörppöjä, ei liian lyhyitä, muttei liian pitkiä. Koskarin siis kiersin, enkä löytänyt, kaikissa oli jotain vikaa. Mutta sitten, omituista kyllä, löysin huippukiva yksilöt KappAhlista. Musta on mystistä, että siellä on to-della paljon kivoja vaatteita. Mitä on tapahtunut? Missä on ne kaikki tylsät, liian helpot keski-ikä vaatteet? Njoo, ei auta valittaa.
Kuitenkin farkkushortsit siis ostin. Rakastuin lievästi myös tuohon pantteripaitaan, mutta livenä se oli hyvin leveä, liian leveä. Ja koska mä olen itsekin vähän leveä, niin en kaipaa enää mitään mikä leventäisi lisää. ;) Kuvissa paita näyttää kivalta, joten taas punnitsen, että teinkö oikean päätöksen jättäessäni murusen hyllyyn, mutta kyllä joo. Totuus oli toisenlainen pukukopissa. Mutta sortseista meikkis tykkää, ne on varmaan kesällä moneen otteeseen päällä. Jeejee.

tiistai 2. kesäkuuta 2009

Shöppäilemassa.

Ihan vaan pari kuvaa asusta, jonka kanssa kävin Koskikeskussa, etsimässä farkkushorteja. Ei löytynyt Koskarista ei, ja muuten, mikäköhän siinäkin on, että aina ja jokakerta kun menee kassajonoon niin se on se hitain jono? Jos vaihtaa jonoa välillä, niin kuin taikaiskusta se, jossa äsken oli, alkaakin liikkua hypernopeasti ja se, johon on vaihtanut tökkää kun seinään. Kyllä muuten.. öö.. vitutti Lindexillä kun yritin ostaa yksiä kuuden euron leggareita ja saa jonottaa 20 minuuttia. Ja kyllä, vaihdoin jonoa kaksi kertaa. ARGH. Mä olen niin huono noissa jonojutuissa.

Anyways, tässä asussa lähdin ihan iloisin mielin liikenteeseen.

maanantai 1. kesäkuuta 2009

I'm too sexy for my pants.

Bongasin Seppälän ikkunasta suloset kukkahaaremihousut. Katsoin, että aww, miten söpösen ja rennon näköset. Noita pitää kokeilla.

No mut onneks kokeilin, ei olis ensimmäinen kerta kun ostan vaatteita näppituntumalla. Kieltämättä housut oliva päällä hyvin, hyvin rennot. Ja... ja ehkä myös söpöt. Ehkä. Mutta ennenkaikkea ne olivat huvittavimman ja tyhmimmän näköiset housut mitä olen ikinä jalkaani vetänyt. Ei. Näihin ei mun itsetunto, tai mikä ikinä onkaan, riitä.

Take a look at these.
Kaiken lisäksi niistä sai hei caprimallisetkin. Ei turhat pökät.

perjantai 29. toukokuuta 2009

Halnesin haaste.

Mä oon kai muutaman kerran itselleni vannonut, etten osallistu mihinkään hömppäarvontoihin. Ei yksi huulirasva oon sen arvosta. Minkä arvosta niin? En tiedä itsekään. ;) Enivei, nyt oli vaan "pakko" tehdä kollaasi kun palkintona oli sadan euron lahjakortti Halensille. Kyllä kiitos! Mun kollaasi on seuraavanlainen. Yksinkertainen, mutta silti naisellinen. Mustavalkoista maustettuna ihanalla Love Labelin rintakorulla. Kelpaisi mulle.


torstai 28. toukokuuta 2009

Kesä.

Paljaat nilkat ja löysä t-paita. Kyllä kiitos. Aurinko ja Novellea, joo, heti. Nyt tuntuu hyvältä. Elämä on mallillaan ja viikonloppu odottaa. Kampaajan kun vielä saisi.

Noi kengät on vaan niin luotot. Sopii melkein kaikkeen. Euro ysiviis, ei paha.

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Leveetä lahjetta.

Mä muistan kun ko. housut joskus tuli henkkamaukalle. Mä ehkä vähän nyrpistin nenääni. Eeeei. Ei ihan noin leveetä lahjetta. Jossain vaiheessa ne sitten meni netissä aleosastoon ja ne oli "pakko" klikata ostoskoriin. Housujen saavuttua ne on ollut sellaset luottohousut. Kun ei oikein osaa miettiä mitä pistää päälle, niin leveät lahkeet kehiin vaan. Mukaan perusteeppari niin ei voi mennä ihan hirveesti vinoon.