torstai 20. tammikuuta 2011

20012011

Joo. Mä myönnän että oon niin massahysterian uhri. Tai ei se oo oikea sana. Mainonnan uhri ehkä. Tai blogimaailman uhri. Mä olen aivopestävissä ja vähän tyhmäkin. Maiharit. Halooooo! Mutta silti. Ai että kun ne on kivat. Enkä mä missään nimessä tahtoisi niitä mustina ja fiksuina. Värikkäinä mä tahtoisin. Tosi värikkäinä.

Mä tahtoisin näkyä niiden kanssa. Tahtoisin ne just siinä värissä mitkä on mun lempparivärit vaatteissa yleensäkin. Mutta huomaakohan sen edes musta että mun lempivärit on ne mitkä on, koska mä pukeudun aika... hmmm... yksinkertaisesti. Ainakin talvella.


Ensi kesä vietetään ihan jossain muualla kun Suomessa. Toivottavasti. Siellä ei kyllä Martenseja pysty käyttämään. Harmi. Tai no ehkä jos yrittäis. Voisi vaan tulla ainakin aika lämmin, ehkä jopa hiki. Maiharit, ainakin värikkäänt sellaiset, voisi näyttää aika vinkeiltä sortsien kanssa. Ehkä hameenkin. Oonkohan mä valmis hame/mekko/maiharit yhdistelmään? Ei tiedä. Ehkä, jos ryhdyn tosi rohkeeksi. Totta kai ryhdyn.



Eniveis. Siniset, pinkit ja liilat olis tällä hetkellä ihan ykkösvaihtoehtoina. Mutta miiiitkä mä sit ostaisin? En ehkä mitään, ehkä mä vaan haaveilen. Tai ehkä, ehkä mä toteutan haaveet.


Kuvat: drmartens.com

tiistai 18. tammikuuta 2011

18.1.2011

Kävin tänään uimahallissa...

Rakas Jumala vai mikä suurempi voima siellä ylhäällä oletkin...

...älä anna mun ikinä...

...pukeutua takapuolesta roikkuviin vaaleansinisiin farkkuihin, (Ja ei, ei sillä tavalla mageesti roikkuviin) jotka oon ostanut suoraan Vapaa Valinnan aletangosta. (ok, ok, sieltä varmasti löytyy joskus jotain hienoa!)

...käytää vaelluskenkiä ihan minkä tahansa asuvalinnan kanssa.


...kutsua itseäni tai siskoani lapseni/lapsensa emoksi. Emoksi??!!! What the fuuuuuck?

...ostaa puuvillaisia Nalle Puh pikkuhousuja enää nelikymppisenä. Punaisia, joissa Nalle Puh tanssahtelee iloisesti. (Miksi, oi miksi mä katselen uimahallilla toisten naisten pikkuhousuja?)

... harmitella kasvorasvan puuttumista uimahallikassista, sitoa samalla vaelluskenkieni nauhoja ja päivitellä että jos nyt se unelmien mies ja prinssi tulee vastaan, niin mitäs sitte? Ei mulla ole edes kasvorasvaa naamassa. Eikä harjaakaan saattunut mukaan. No näkeepä mut sitten ainakin luonnollisena heti. Että mahtavaa ja silleen.


...lässyttää lapselleni kuinka olisi nyt hyvä juoda täällä uimahallin pukuhuoneessa vähän trippimehua ja syödä banskua, jotta jaksetaan sitten yhdessä iltapalaan.


Mä en taida mennä enää ikinä uimahalliin. En ainakaan kun ottaa päähän just niin paljon kun nyt. Ja oikeastaan koko tän päivän. Oikeastaan kuka tahansa olisi osunut mun kanssa samaan pukukoppihässäkkään pukemaan ja lässyttämään, olisi saanut ihokarvat pystyyn. Että kiitti ja moi.

kuvat:photobucket.

maanantai 17. tammikuuta 2011

Astetta karumpi totuus.

Kun iskee himo, herkkuhimo nimittäin, on herkkuja saatava. Olenhan nainen. Eilisestä illasta saakka kärsvistelin, suklaata, jotain ihanaa juustoista, lasgnea, moussakaa, juustokakkua, ihan mitä vaan. You name it. Mä selvisin vielä eilen.

Tänään ajattelin ennen spinningiä käydä vaa'alla ennen tuntia. Ja arvatkaa. Mä painoin monta kiloa vähemmän kun luulinkaan. Siksi päätin, että juu, voin ostaa itselleni herkkua! Ja mähän ostin. Litran jäätelöä. Nam. Kun tulin spinningistä naama punaisena (sitä ei varmaan voi huomata kuvista..) päätin pysähtyä k-markettiin ja hemmotella vähän itseäni.


Mutta silti, mä en saanut ihan koko litraa syödyksi, mikä on siis hämmentävää. Laitoin sen jääkaappiin, koska pakastintahan en omista. Nyt jännittää mitä se on huomenna. Yäk? :D No jaa. On mitä on.

Nyt teetä.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Sunnuntai.

Mikä ihana aamu. Heräsin äärettömän myöhään, keitin aamukahvit ja menin hetkeksi facebookiin. Eilen oli niin kivaa, kolmen punkkupullon ja kahden ihanan naisen kanssa. Mun tytöt täällä näin. Olin jo eilen päättänyt että tänään on rötväyspäivä ja ah, niin ihanaa tämä onkin. Mutta hei, kävin mä kaupassa.


Päivän on kruunannut tekstiviesti hyvältä työkaverilta. Poika. Pieni poika syntyi aamulla. Mä en voi uskoa. Sanoin sille koko ajan, että sieltä tulee tyttö. Mutta kuitenkin, ihan sama. Se on kunnossa vaikka syntyi ennenkun piti. Pieni poika.


Päällä oli tänään neulepaita jonka ostin eilen Ginan alesta. 4,90. Vaikka mä olen pihi, niin tälläkertaa hinta oli niin halpa, etten alkanut miettiä ostamista sen enempää. Ihan hyvä kuulkaa niin. Juu ja punainen kaulaliina, 2,90. Halpaa kun makkara. Mä tahtoisin punaiset kengät. Kirkkaan punaiset. Ihan vielä en ole keksinyt, että minkä tyyliset. Saappaat ois kivat. Ehkä. Tai nilkkurit. Tai tai tai.. emmää tiijä!


Neule: GT
Leggarit: Citymarket
Saappaat: Ellos
Takki: HM
Kaulahuivi:GT

lauantai 15. tammikuuta 2011

15.1.2011

Tänään, lauantaina heräsin ihan liian aikaisin. Työpäivä. Näitä on harvoin. Työpäiviä lauantaisin siis. Mutta joskus, pari-kolme kertaa vuodessa kyllä. Join kahvin, meikkasin ja tyhjenisin vaatekaapin sisältöä lattialle. Tai en oikeastaan muuta kun housut. Paitapuoli on helppo pyöritellä siellä kaapissa. Miksi ei ikinä oo vaatteita vaikka kaappi on täynnä. Ehkä se sitten on kuitenkin niin, että valinnanvaraa on liikaa.


Työpäivän jälkeen lähdettiin Tampereelle etsimään kenkiä ja kaverille mekkoa juhliin. Kengät-check, Ginan alet-check! Kyllä joooooo. Voisin pistää tänne vaikka niitä myöhemmin. Mutta kengät nnyt ainakin löytyi. Just ne matalat ja JÄRKEVÄT! Hyvä mua!


Paita: HM
Farkku"jakku":2:nd hand
Farkut:KappAhl
Pipo:HM
Kengät:Ellos
Takki: C&A

torstai 13. tammikuuta 2011

Arki.

Tänään koitti arki. Oikeastaan aika kiva arki. Antibioottejen jälkeen, niin ja joulutauon, pääsin taas tanssimaan. Kun musiikki lähti soimaan ja opettaja keikuttamaan peppua tiesin että en olisi oikeastaan missään muualla mielummin. Tai... missään muualla? No ehkä jossain, mutta ei puhuta siitä nyt. Kuitenkin. Mä olin onnellinen siellä.

Kotiin tullessa, ja ihan just taas, laitoin lukulampun päälle, selailin uutta Me Naisia ja laitan aivan kohta teetä tulemaan. Kamomillalla. Mulla on ollut pieniä nukkumisongelmia syksyn mittaan.

Hämmennyin muuten noista kengistä. Bongasin ne siis Me Naisista. Hmm... no jaa. Joo. Stylet.

tiistai 11. tammikuuta 2011

Harry.

Luen nyt toista kertaa Harry Potter sarjan kokonaisuudessaan läpi. Se vaan.. siinä on joku juttu. Joku juttu miksi 28-vuotias nainen jaksaa lukea sitä ja itkeä kun Sirius kuolee, tuntea sympatiaa ja surua Harryn puolesta. Iloa, myötätuntoa, you name it. Harryllä ja Siriuksella oli ihan liian vähän aikaa.

Feeniksin killassa on yli tuhat sivua, silti mä tahdon lukea sen. Kiirehtiä, mutta ei silti kuitenkaan. Ymmärtää asiat. Taustalla soi kizombaa ja torstaina alkaa taas tanssitunnit. Aika rentoa, elämä jatkuu joulun ja tyhjyyden jälkeenkin.

maanantai 10. tammikuuta 2011

Korkokenkätyttö.

Miksen, oi miksen, mä voi olla korkokenkätyttö? Kuinka kivasti siinä sitten tulisi säären muoto paremmin esiin ja kuinka nätisti ne korkokengät saisi kaikki housut ja mekot näyttämään paremmilta. Niin. Miksen mä oo korkokenkätyttö? Yritän kyllä aika ajoin. Kovasti yritänkin. Sitten palaan takaisin mataliin kenkiin. Nyt on näköjään taas se aika vuodesta kun yritän kovasti. Nellyltä meni eilen tilaukseen parit kivat kengät. Kummassakaan ei ole paljon korkoa. Ja se on hyvä se. Kuka sitä nyt ottaisi ensimmäiseksi mitään kahtatoista senttiä kun on taas viime syksystä (okei, kesästä... no joo, keväästä.) saakka lompsottanut matalilla.Nää harmaat nyt sit vaan on nätit. Ja niillä mä voisin hyvin kuvitella kulkevani kivasti kuivalla asvaltilla. Mutta hei, missäköhän sitä kuivaa asvalttia on? No ei kai ihan vielä missään. Kai. Jos oikeen kovasti toivoo, niin ehkä kevät tulee nopeammin. Mä ainakin toivon kovasti, että siitä se ei voi olla kiinni.


Ja nää sitten... mä pohdin, huokailin, pohdin ja huokailin vähän lisää. Kummat mä otan. Tosi kauniit molemmat. Suhteellisen kivan korkea korko. Nilkkurit mä tarviin. Oikeesti siis. Ihan oikeesti tarvitsen. Että mustat vai värilliset. Mustat on kai käytännöllisemmät mutta noi värilliset ehkä söpömmät, pirteemmät ja miksei nekin kävis mustien vaatteiden ja muiden jutskien kanssa? Ne on ehkä jopa käyttökelposemmat. Niii! Niin, että ne sitten otin. Ja olen tyytyväinen. Kyllä.

Ja arvatkaa mitä? Kengät jotka mä oikeasti tarvitsen olisi matalat, JÄRKEVÄT talvikengät. Jotka sopisivat vähän leveämmänkin puntin alle. Siis alle. Ei päälle. Talvisaappaita mulla kyllä on. Mistä ne järkevät kengät löytyy?

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Uusi alku.

Nyt on pakko sanoa, että on pelottavaa, surullista ja kaihoisaa kuinka paljon mun elämä on muuttunut siitä kun olen aloittanut tämän blogin. Eniten ikävä on koiraa ja tuttuutta, turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta. Mutta. Eteenpäin mennään. Eteenpäin on aina pakko mennä. Sieltä ei tiedä mitä löytyy. Vaikka nyt joskus tuntuu, että antaisi mitä vaan, että näkisi koiran, niin ei. Sitä ei enää ole. Tekstit aiheutti kaihoa syvälle sieluun, sen myönnän. Mutta nyt. Eteenpäin.


Mä en oikein tiedä mikä mut sai taas jatkamaan tätä. Varsinkin kun en tiedä kuinka kauan motivaatio pysyy taas päällä. Senkin myönnän. Mutta sitten. Sitten luen tätä taas kahden vuoden päästä kyynel silmäkulmassa. "Kas vain, se oli sitä aikaa. Siellä mä olin, mun omassa pikku kodissani." Eihän sitä tiedä?



No joo. Tänään on ollut ihan kiva päivä. Olen halannut kahta suloista poikaa, joilla molemmilla on ollut niin paljon asiaa, ettei aika edes riittänyt. "Elina, Elina, Elina, kuuuuuuuntele!" Ne puhuivat päälle, ne huusivat, mutta vain koska ne tahtoivat saada mun huomion. Ja kyllä. Se kävi mulle. Kaksi kohta neljlä vuotiasta poikaa. Kyllä kiitos. Pusuteltavaksi.


Paita: HM
Hame: HM
Leggingsit: American Apparel
Villapaita: Äitin varastot
Pipo: HM
Takki: STI
Kengät: eBay

lauantai 17. huhtikuuta 2010

17.4.10

Heippa!
Elämä on jännää. Menee aaltoina, joskus kiinnostaa, joskus ei. Nyt kiinnostaa. Hiukset kevätsateen jäljiltä rähjäisinä, meikit metsään hukkuneina, antaa olla. Ei haittaa. Kevät on täällä.