Pian mun.

Ostin kaverilta ihanat perusmustat Vagabondit. Ihanaa. Käyttö ihan minkä vaan kanssa, koska vaan. Missä vaan.

Mii vants.

Kukkii kukkii.

Mä olen nyt just niin väsynyt, että tuntuu ettei tolpillaan pysy. *haukotus* Joten antaa kuvien puhua puolestaan. Nyt ei jaksa. Ei jaksaisi mennä edes pesemään kasvoja, mutta se on kai pakko tehdä.

Paljetteja.

Niinkuin jokatoinen bloggaaja mäkin salaisesti haaveilen paljettileggareista. Salaisesti, koska en varmaan kehtaisi niitä pistää julkisesti päälle. Tän kuun Oliviassa oli parit kuvat. Aika jees, tykkään tummista enemmän.

Slumdog millionaire

Wau. En oikein kykene muuten ilmasemaan tunteitani. Elokuva oli meluisa,rakeinen, sekava, ehkä vähän naivi ja ihastuttava. Siis elämänmakuinen. Sellainen jossa elämä on pääosassa. Rakastettavana ja vihattavana.

Elokuviin lähdin näin.

Kevät voisi jo tulla. Kunnolla. Kyllähän se nostaa päätään ja joka paikassa on tuoksu siitä, lupaus siitä ja tänään näin ensimmäisen sinivuokon. Samoin kuin ison joutsenauran, jossa lenteli ainakin 40 lintua. Ne on niin kauniita. Joutsenet.

Voi hitsi.

Miten on mahdollista se, että kun illalla lakkaa kyntensä on aamulla jo kaikki lakat haljennut? Aina näin. Muutenkin mun kynnet on ihan kauheat. Pläh. Mulla oli akryylit puolivuotta. Ne oli ihanat, mutta mä en jaksanut istua kolmen viikon välein tuolissa kolmea tuntia miettien mitä muutakin sillä ajalla vois tehdä. Lisäksi ne maksoi. Liikaa. Mitä siis pitää alkaa syömään että kynnet loistaisi? Kalkkia kai, mutta mikäköhän mahtais olla parasta? hmmm.

Pääsiäismaanantai.

Ihanaa, että on vapaata. Mystisesti kuitenkin päätä särkee, kuten yleensä jokaisena vapaapäivänä kun saisi levätä ja rötvätä. Ärsytystä ei vähennä yhtään pistävä vinkulelun ääni koiran leikkiessä sillä. Argh. Mutta joo, ei voi kieltääkään kun reppanan tykkää siitä niin paljon.

Ulkona oli kylmä, en varmaan vie mun toppatakkeja koko kesänä varastoon (enpä), eilen oli vielä aurinkoista ja nyt.. njoo. Ehkä se kevät on tätä. Mullei ollut hanskoja eikä pipoa koiran kanssa lenkillä ja voijjee, että oli kyl-mä!

Ja huomhuom! Lenkkarit ei ihan vielä oo parhaat metsäässä. Note to myself: muista kumisaappaat.

Seppälä ja meikit.

Hmmm... Mä ihan vähän vaan innostuin. En paljon. Koska siis näähän ei mitenkään voi olla hyvälaatusia, ne on Seppälästä. Ja Seppälän meikithän nyt tietää kaikki, eikö tiedäkin? No kuitenkin.Mainoslauseet kuuluu näin. Nappasin suoraan Seppälän sivuilta:

"MSCHIC By Seppälä on uusi laadukas kosmetiikkasarja, jonka herkulliset värisävyt ja ylelliset mineraalimeikit löydät vain Seppälästä! Tutustu tuotteisiin jo ennakkoon!

Sarjaan kuuluu 21 meikkituotetta ja se sisältää myös herkälle iholle sopivia mineraalimeikkejä sekä siveltimiä. Meikit tulevat myyntiin 35 myymälään huhtikuussa. Hinnat alk. 9,95 €"

Kyllä mä luulen, että mun on pakko tarkistaa nämä meikit. Ainakin jotain räväkkää meikkiä olis kiva saada meikkilaukkuun. Se on jo nyt tosin aika iso.

On se jännä.

Nii-i. Miten tää imasee. Itselleen kirjottaminen, näiden muisteleminen ehkä vuoden, kahden kuluttua. Katsoo, että ei hitto, tollastako se on ollut? Miksi mä olen käyttänyt noita sukkikisa, ja joo, toi takki onkin hitsin kiva. Ja hei, se muuten musta on hitsin kiva.

Anyway, tänään oli pääsiäisateria, eli lähdettiin käymään mun vanhemilla, pakattiin koira ja kakku autoon ja menoksi. Blogini ensimmäinen päivänasu (HAH) tässä.

Automatkalla matkaeväinä oli lakuja. Mä en niitä yleensä ikinä syö, mut hei, 99 senttiä, kuka jättää ostamatta?

Värit.

Mä rakastan värejä, mutta olen liian pelokas käyttämään niitä useita kerralla. Mulla saattaa olla pinkit sukkahousut, pinkki kaulakoru ja kengät, mutta kaikki muu mustaa tai harmaata ja valkoista. Olisi mahtavaa jos joskus, jonain päivänä uskaltaisin laittaa vaikka keltaisen paidan ja kirkuvan sähkönsinisen hameen. Tai pinkin mekon ja oranssit leggarit. Mä toivon, että se päivä tulee. Nyt mun tyylini on vähän pelokasta, vaikka ei ehkä yhtä pelokasta kuin keskiverto suomalaisen. Mitä se sitten tarkoitaakaan?

Saa nähdä mitä tapahtuu tämän hiljaisen bloggaamisen myötä mun tyylille, uskallukselle ja elämälle. Who knows?