Changeling

Katsottiin viime viikonloppuna Changeling. Mä en oikeastaan tiedä miksi on kulunut niin pitkä aika kunnes sen vihdoin vuokrasimme. Jo siitä lähtien kun näin trailerin ko. leffasta tiedin että tahdon katsoa sen. Se olikin aika käsittämätöntä. Koskettavaa, riipaisevaa, mukaansa imaisevaa.

Angelina on varmasti loistovalinta rooliin. Kirkuvan punaiset turpeat huulet, ahdistunut katse ja 1920-luvun vaatetus. Mä en yleensä Angelinasta pidä, ihan jo sen takia kuinka se törkeästi rikkoi Jennifer paran-perheen. ;) Mutta roolisuoritus oli vahva ja pysäyttävä. Kaikista hirveintä on fakta, että elokuva pohjautuu tositapahtumiin. Järkyttävä lapsentappaja on asia jota ei oikein osaa käsitellä. Hirveetä, kauheeta ja kaikkea.Mutta elokuvan loppu aiheutti hämmennyksen ja ahdistuksen. Mikä voisi olla pahempaa kun elää loppuelämä tietämättä varmasti mitä omalle lapselle on käynyt. Etsiä joka päivä lapsensa kasvoja vieraista ihmisistä, sytyttää toivo, joka sammuu yhtä nopeasti kun läikähti esiinkin. Monta kertaa päivässä.