Enempiä vuodattamatta. Mun tekisi niin kovaa mieli tilata itselleni tämä H&M:n takki. Kyllä, mä kuulen kun se huuta nimeäni. Silti mä en tilaa sitä. Miksikö..? Nii-in. Mulla on myös sellanen asia kun järjen ääni jossain takaraivossa. Mulla on aivan tarpeeksi takkeja. Talvitakkeja, syystakkeja, kevättakkeja, kesätakkeja. I don't need anymore.
Mistä tämä ääni yhtäkki tuli esille. Joskus lapsena Aku Ankkaa lukiessani Akulla oli toisella olkapäällä piru, toisella taas enkeli. Mä olen huomannut että mun elämä on täynnä samalaisia päätöksiä, joissa mukana ovat ne samaiset piru ja enkeli. Toinen vetää toiseen suuntaan, toinen toiseen. Enkeli on kai se järjen ääni, itsekuri. Usein sitä menee sen kautta missä aita on matalin. Mutta hitsi vieköön miten hienolta tuntuu kun on pitänyt sen itsekurinsa, vaikka joku kuiskii korvaan ostoehdotuksiaan ja huomiseen siirtämisiään. Siksi, ja juuri siksi, mä en aio kyseistä takki ostaakaan. Ja oon niin ylpeä itsestäni.
Mistä tämä ääni yhtäkki tuli esille. Joskus lapsena Aku Ankkaa lukiessani Akulla oli toisella olkapäällä piru, toisella taas enkeli. Mä olen huomannut että mun elämä on täynnä samalaisia päätöksiä, joissa mukana ovat ne samaiset piru ja enkeli. Toinen vetää toiseen suuntaan, toinen toiseen. Enkeli on kai se järjen ääni, itsekuri. Usein sitä menee sen kautta missä aita on matalin. Mutta hitsi vieköön miten hienolta tuntuu kun on pitänyt sen itsekurinsa, vaikka joku kuiskii korvaan ostoehdotuksiaan ja huomiseen siirtämisiään. Siksi, ja juuri siksi, mä en aio kyseistä takki ostaakaan. Ja oon niin ylpeä itsestäni. 
0 kommenttia:
Lähetä kommentti