Ohops, onpas aika mennyt vikkelästi. Enihau, mua ahdistaa jo valmiiksi tuleva syksy. En oikein tiedä miksi ajattelen tai kirjotan siitä koska mua ärsytää hokema, että kesä on lyhyt, sommaren är kort. Eiks vois vain nauttia niistä pitkistä kesäpäivistä, joita tuntuu olevan lukemattomia edessä, eikä koko ajan inistä kesän lyhyydestä. Joo, kaikkihan me tiedetään, että paskaa täällä Suomessa sataa taivaalta 70 % vuodesta, mutta yritettän nyt elää ihanassa illuusiossa hetken.
Syksystä en siis yllätys yllätys tykkää. Vaikka kai pitäis. Siis jokainen joka tykkää vaatteista ja kiinnittää huomiota tyyliinsä rakastaa syysvaatteita ja neuleita. Kesävaatteet ei oo yhtään inspiroivia. Mulla menee toisin päin. Mä rrrrakastan kesävaatteita, hatuja, toppeja, sortseja, hameita, rusketusta. En ole yhtään uuden kalpean trendin perään. Ja aika vaikeeta olisi tietenkin ollakin, kun näin helposti itse ruskettuu. Niinhän se on, kiva hyväksyä ittensä sellasena kun on.
Mua ahdistaa neuleet. Omistan pari neuletakkia ja joskus saatan sanoa, että tää on niin ihana neule, mutta hei, ei se ole. Yritän huijata itseänikin. Ne kutittaa, ahdistaa, kuumottaa, nyppääntyy (joojoo, muista laatu!!) ja tuntuu inhottavalle ensimmäisen pesun jälkeen. Niin ja niistä saattaa kuulua hirvittävä ääni kun esimerkiksi hihan ja helma hankautuvat toisiinsa. Musta niiden värissä, mallissa, missään ei löydy paljon insiroivaa. Enkä mä muuten osaa polttaa kynttilöitäkään, enkä varsinkaan käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan kirjaa ja hörppimään teetä, joka on juuri oikean lämpöistä. Mä tahdon KAHVIA!
Kaikki kuvat Ellos, paitsi ensimmäinen -> Halens. Ja Gina. Tietty.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti